Näin kevään
kynnyksellä on oiva hetki kirjoittaa siitä, mikä on, ainakin käynyt, lähes
jokaisen mielessä ja mistä lähes jokainen lehti ja media kirjoittavat;
kesäkunnosta.
Muutama
kuukausi ennen kesälomakausien alkamista mielessä pyörii uikkarit, ranta ja
makkarat – meinaan vyötärömakkarat. Haluaisinkin jakaa mielipiteeni, teidän
lukijoiden kanssa, siitä kuumasta perunasta eli laihduttamisesta.
Laihduttaminen,
laihdutuskuurit ja –tuotteet ovat valtaisaa bisnestä, josta jokainen koittaa
repiä rahaa suuntaan jos toiseenkin. On olemassa laihdutuspillereitä,
-pirtelöitä, -keittoja, -kahvia, laihduttajan puuroa ja kiisseliä. On mm Atkinsin
dieettiä, mehudieettiä, lantio-reisidieettiä, New York -dieettiä, jossa viimeisen
vaiheen neljän viikon ruokavaliota neuvotaan noudattamaan koko loppuelämän
ajan. Kuka kumma jaksaa syödä prikulleen samoja aterioita vuodesta toiseen?? Ja
kuka kumma sanoo että se on ihmiselle hyväksi?? Miten käy, kun dieetti-into
laantuu, tulee pimeä ja kylmä syksy, ja ainut asia mikä nostattaa mielihyvän
tunnetta on fazerin sininen ja sohvannurkka?
Itse uskon
ennemmin elämäntapoihin ja niiden muuttamiseen, kuin dieetteihin.
Onhan se houkuttelevaa,
kun mainokset toitottavat isoon ääneen 30 päivän dieetistä, jolla pudotat näin
ja näin paljon kiloja, tai kun viikko pysytään pelkällä mehulla ja vaaka
näyttää hurjasti miinusta, mutta kauanko paino pysyy samoissa lukemissa?
Montako päivää, viikkoa tai kuukautta menee, kunnes kilot ovat tulleet
takaisin? Mitä hyötyä kyseisestä dieetistä on tuolloin ollut?
Elämäntapojen
muuttaminen vaatii paljon, enemmän kuin yksikään dieetti tai kuntokuuri. Totuus
on kuitenkin se, että pysyvän muutoksen saavuttaa ainoastaan elämäntapojen
muutoksella. Ja kylmä tosiasia on myös se, että oikoteitä ei ole. Valtaosalla
kansasta ruokavalio, liikunnanmäärä sekä henkinen hyvinvointi ovat ainoat asiat,
jotka vaikuttavat rasvan kerääntymiseen ihon alle. Joten ei muutakun tuumasta
toimeen! Ei terveellisen ruuan tarvitse olla mautonta eikä liikunnan tarvitse
olla tylsää pyörän polkemista tai pitkiä lenkkejä, mikäli niin ei halua. Tässä
maailmassa on mahdollisuuksia sekä ruuan että liikunnan suhteen niin paljon
että varmasti löytyy jokaiselle mieluisia vaihtoehtoja. Niitä vain tarvitsee etsiä.
Itselleni on
muodostunut hyvin rutiininomainen ruokailurytmi, johon vaihtelen aterioiden
koostumusta mieleni mukaan. Pääasia on, että syön monipuolisesti, teen ruokani
pääasiassa itse, maustan sen kunnolla, jotta makunystyrät tulee tyydytettyä
pienemmästä annoksesta (päämauste ei kuitenkaan ole suola), käytän paljon
tuoreita kasviksia, vihanneksia ja hedelmiä, pyrin välttämään tuotteita, jotka
saavat mahani tai kehoni voimaan huonosti ja muistan myös herkutella aika-ajoittain.
Herkut/makeiset eivät kuulu jokapäiväiseen tai jokaviikkoiseen ruokavalioon,
vaan niitä nautin harvoin. Liikuntapuolikin on asettunut mieluisten liikuntatapojen
löytymisen jälkeen. Uusia haasteita tosin on aina mukava kokeilla ja löytää J
Suosittelenkin
jokaiselle näin viikon ja kevään alkuun jotain uutta tai vanhaa, jos niin
haluatte. Uskaltakaa kokeilla ja haastaa itseänne, sehän pitää elämän mielenkiintoisena, eikö? Elämme muutenkin sellaisessa valtaisassa oravanpyörässä, hypätään
välillä tauolle ennen seuraavaa pyörähdystä. J
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti